• Grey Twitter Icon
  • Ope osaa

Ope osaa -palkittu: Pakohuonepeli murtolukujen opetuksessa

Kirjoittajat: Anni Sydänmaanlakka ja Maija Vehmanen


Miksi?


Suomalaisten nuorten matematiikan osaamisen taso on kansainvälisten arviointitutkimusten, PISA ja TIMSS, valossa laskenut ja matematiikasta pidetään oppiaineena yhä vähemmän. Kansainvälisiin tutkimuksiin suhteutettuna suomalaiset nuoret kokevat matematiikan opiskelun epämiellyttävänä, eivät luota omiin taitoihinsa ja opetukseen sitoutumisen on havaittu olevan heikkoa. (Joutsenlahti ym. 2018) Matematiikan aihesisällöistä murtolukujen on havaittu olevan monelle oppilaalle haastavia. Tällöin oppilaat joutuvat tukeutumaan pelkästään mekaaniseen laskemiseen murtolukujen käsitteellisen ymmärryksen sijaan. (Charles ym. 2000) Tulevina aineenopettajina koemme, että murtoluvut ja niiden laskutoimitukset ovat tärkeitä hallita, sillä esimerkiksi desimaaliluvut ja prosenttilaskenta sekä monet muut matematiikan aihealueet sisältävät murtolukuja.

Tähän matematiikan opetuksen ja oppimisen haasteeseen halusimme suunnitella pedagogisen ratkaisun, jonka avulla olisi mahdollista opettaa murtolukuja innostavasti, oppilaita motivoiden sekä ryhmässä toimien. Kohderyhmänämme toimi seitsemännen luokan oppilaat, sillä murtoluvut kuuluvat seitsemännellä luokalla opiskeltaviin aihesisältöihin. Päädyimme hyödyntämään pakohuonepelin konseptia, jossa henkilöt ratkaisevat suljetussa huoneessa ongelmia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä suureen suosioon noussut peli on innostanut niin lapset kuin aikuisetkin ratkaisemaan erilaisia ongelmia ryhmissä.


Mitä ja miten?


Pakohuonepeliämme rakentaessa olemme hyödyntäneet aiempien tutkimusten havaintoja. Pakohuonepeli voi edetä usealla eri tavalla: avoimella, lineaarisella ja multilineaarisella (Wiemker ym. 2015). Pakohuonepeliimme olemme valinneet avoimen pelityypin.



Pakohuonepelissämme, Pakohuonepeli murtoluvuilla, oppilaat johdatellaan pelin teemaan alussa kerrottavan tarinan avulla: kouluun on piilotettu aarre ja oppilaiden tehtävänä on ratkaista koordinaatit aarteen luokse. Barcelonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pakohuonepeliin sopiva tehtävämäärä olisi neljä (Borrego ym. 2017). Näin ollen pelissämme on neljä tehtäväkokonaisuutta: murtoluvut lukusuoralla, palapeli, naru ja koordinaatit. Lukusuora tehtävässä pelaajat sijoittavat murtoluvut oikeaan suuruusjärjestykseen. Tämän tehtävän ratkaiseminen antaa vihjeen avaimen sijainnista, jonka avulla oppilaat saavat yhden pelin lukoista auki. Lukon takaa löytyy osa palapeli-tehtävän paloista.




Palapeli-tehtävä koostuu neljästä palapelistä, joiden ratkaisut antavat lukkoon tarvittavan koodin. Lukon avattuaan oppilaat saavat ohjeen seuraavan tehtävään. Palapelit eroavat toisistaan vaikeustason ja aihealueen mukaan. Ensimmäinen palapeli mittaa oppilaiden kykyä laventaa ja supistaa murtolukuja sekä murtolukujen vertailua. Toinen palapeli käsittää murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua. Kolmas palapeli sisältää murtolukujen kerto- ja jakolaskuja. Neljännessä palapelissä on soveltavia tehtäviä kaikista edellisistä osa-alueista. Tehtävät ovat suunniteltu oppikirjojen teemoja mukaillen.



Naru-tehtävässä oppilaiden tulee yhteistyötä hyödyntäen muodostaa kolmen metrin mittainen pätkä eripituisia naruja (5 metriä, 4 metriä ja 1,75 metriä) käyttäen. Tätä pituutta tarvitaan seuraavan vihjeen löytämiseen. Viimeisessä tehtävässä oppilaat laskevat nuottien avulla koordinaatit, jotka karttaan sijoitettuna antavat tiedon aarteen sijainnista. Aarteen löytäminen päättää pelin onnistuneesti. Kehittelemämme tehtävät eivät sovellu ainoastaan pakohuonepelissä hyödynnettäviksi, vaan niitä voidaan hyödyntää erillisinä tehtävinä esimerkiksi osana tavallisia oppitunteja, joko ryhmissä tai yksin. Murtolukujen ohella pakohuonepeliä voidaan hyödyntää sekä eri matematiikan aihe-alueiden opetuksessa että eri oppiaineissa.

Pakohuonepeli on tarkoitus suorittaa 45 minuutin aikana ja yhteen peliin voi osallistua oppilaiden taitotasosta riippuen 10-12 oppilasta. Pakohuonepeliämme voidaan pelata myös rinnakkain niin, että kaksi joukkuetta kilpailevat siitä, kumpi löytää aarteen ensimmäisenä. Pelin aikana oppilaiden on mahdollista saada vihjeitä, joiden avulla peliä voidaan eriyttää oppilaiden taitotaso huomioiden.


Lopuksi


Matematiikan oppitunnit antavat oivan alustan toteuttaa erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Oppitunnin toteuttaminen totutusta poikkeavalla tavalla sekä piristää oppituntia, että mahdollistaa erilaisten oppilaiden motivoitumisen matematiikan opiskeluun. Kokemuksemme mukaan oppilaat pitivät oppitunnin toteutuksen pakohuonepelimme avulla mielekkäänä ja innostavana sekä ryhtyivät ratkaisemaan pelissä vastaan tulleita pulmia yhdessä. Tehtävien onnistunut ratkaiseminen tuotti riemun kiljahduksia ja sai monelle aikaan onnistumisen kokemuksia.



Lähteet:

Borrego, C., Fernández, C., Blanes, I., & Robles, S. (2017). Room escape at class: Escape games activities to facilitate the motivation and learning in

computer science. JOTSE, 7(2), 162-171.

Charles, K. & Nason, R. (2000). Young Children’s Partitioning Strategies.

Teoksessa: Educational Studies in Mathematics, 43(2), s 191–221.

Joutsenlahti, J., Silfverberg, H. & Räsänen, P. (2018). Matematiikan opetus ja oppiminen. [Jyväskylä]: Niilo Mäki Instituutti.

Wiemker, M., Elumir, E., & Clare, A. (2015). Escape Room Games. Game Based Learning, 55.