Kirjoittajat: Mina Bahmanpour & Santtu Repo
Ilmastonmuutos. Väestönkasvu. Donald Trump. Ahdistaako? Niin meitäkin.
Sen sijasta, että siirtäisimme saman ahdistuksen myös nuoremmalle sukupolvelle, on tärkeää, että he saavat tarpeeksi tukea ja työkaluja toimia kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tulevaisuuden tiellä: kiertotaloutta ja keksintöpedagogiikkaa pyrkii kehittämään oppilaiden ymmärrystä kiertotaloudesta sekä kestävistä valinnoista. Oppimiskokonaisuus tarjoaa myös mahdollisuuksia osallistaa oppilaita koulun toimintakulttuurin sekä oman toimijuutensa kehittämiseen. Tämän lisäksi, oppimiskokonaisuuden myötä oppilaat pääsevät harjoittelemaan myös muita tulevaisuuden kannalta olennaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisu- sekä yhteistyötaitoja.
Kokonaisuus rakentuu kiertotalousajatteluun johdattelevasta keksimisprosessista. Erilaisia harjoituksia hyödyntämällä viritimme ilmapiirin kestävän kehityksen ajattelun mukaiseksi. Oppilaat saivat itse keksiä koulussa esiintyviä ongelmia ja ryhmissä ideoivat niihin aineettomia ratkaisuja. Näin oppilaat pääsivät myös vaikuttamaan heille tärkeisiin aiheisiin. Lisäksi olennainen osa koko jakson työskentelyä oli hyväksyvän ilmapiirin luominen ja kokonaisuuden oppitunnit olivatkin monien oppilaiden koulupäivän kohokohta.
Seuraavaksi esittelemme kokonaisuuden eri vaiheita. Ensimmäisellä oppitunnilla johdattelimme oppilaita ymmärtämään kiertotalousajattelua. Oppilaille jaettiin erilaisia tilannekuvauksia, joissa oli kaksi ratkaisuehdotusta. Oppilaiden tehtävänä oli pienryhmissä keskustella kestävämmästä ratkaisusta sekä perustella oma valintansa. Esimerkki tilannekuvauksesta: ”Jarkko, Fabio ja Amanda halusivat leikata hiuksensa. Vaihtoehto A) Jokainen ostaa omat hiussaksensa ja leikkaavat omat hiuksensa. B) Jarkko opettelee leikkaamaan hiuksia ja leikkaa kaikkien hiukset. Yhteensä käsittelimme kolmea eri tilannetta. Tämän jälkeen katsoimme yhdessä videon Kaverikioski-innovaatiosta. Sekä harjoituksen että videon pohjalta, keskustelimme kestävistä valinnoista ja aineettomista ratkaisuista. Tunnin lopuksi oppilaat saivat määritellä ongelmia, joita esiintyy heidän kouluarjessaan. Rajasimme ongelman määrittelyn kolmeen aihealueeseen: koulumatka, ruokailu, välitunti. Oppilaat saivat myös toivoa, minkä aihealueen parissa he haluaisivat työskennellä.
Seuraavalla oppitunnilla tutustuimme keksimiseen. Oppilaiden kanssa toteutettiin erilaisia keksimiseen ja yhteistyöhön liittyviä harjoituksia ja leikkejä. Lämmittelynä oppilaat ehdottivat parillensa jotakin tekemistä, johon pari vastasi aina ”ei”. Tämän jälkeen sääntö muuttui niin, että pari vastasi kaikkiin ehdotuksiin ”joo” ja jatkoi keskustelua jollakin toisella ehdotuksella. Harjoituksen tarkoituksena oli ymmärtää hyväksyvän ilmapiirin merkitys keksimisen ja yhdessä toimimisen kannalta. Näistä teemoista keskusteltiin sekä harjoituksen aikana että sen jälkeen. Lämmittelyn jälkeen, virittäydyimme keksimisprosessiin. Oppilaat jaettiin ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle jaettiin erikoinen esine. Yhden ryhmän jäsenen tehtävänä oli esittää esineen oikea käyttötarkoitus ja muut ryhmän jäsenet kertoivat valheellisen käyttötarkoituksen. Harjoituksen tarkoituksena oli herättää oppilaiden mielikuvitusta ja auttaa heitä huomaamaan, miten esineitä voi käyttää monella eri tavalla (kiertotalousajattelu). Viimeisenä harjoituksena ryhmille jaettiin palikoita, joista heidän tuli keksiä jokin peli. Pelin kehittelyyn annettiin aikaa 10 minuuttia. Oppilaita kehotettiin pelaamaan peliä heti kehittelyn alkuvaiheesta lähtien. Tämän jälkeen yksi ryhmän jäsen siirtyi uuteen ryhmään opettamaan oman ryhmänsä pelin. Harjoituksen tavoitteena oli osoittaa kokeilun merkitys keksimisprosessissa.
Jaoimme oppilaat heidän toivomiensa aihealueiden perusteella ryhmiin. Ryhmiä muodostui kahden aihealueen alle: ruokailu sekä välitunti. Koulumatka karsiutui pois vähäisen suosionsa vuoksi. Valitsimme jokaiselle ryhmälle jonkin ongelman tarkasteltavaksi. Ongelmat olivat oppilaiden itse ideoimia. Ennen kuin lähdimme työskentelemään ongelmien parissa, katsoimme videon ”kirjastomummoista ja -vaareista”. Videon tarkoituksena oli virittää oppilaiden ajatukset aineettomien ratkaisujen keksimiseen (vrt. kaverikioski). Tämän jälkeen esittelimme oppilaille kaksi ideointitapaa: brainstorming ja ajatuskartta. Oppilaat ideoivat ensin kaikkia mahdollisia mieleen tulevia ratkaisuehdotuksia ongelmaan liittyen. Näistä ehdotuksista he valitsivat yhden, jota lähtivät jalostamaan ajatuskartan avulla.
Oppilaat saivat myös mennä havainnoimaan välitunti- ja ruokala-alueita. Tämän tueksi annoimme ryhmille muutamia tukikysymyksiä havainnoinnin kohdentamiseksi. Oppilaat täydensivät ajatuskarttojaan ja kehittivät ideoitaan eteenpäin havaintojensa pohjalta. Kun ideoita oli hiottu tarpeeksi, tuli oppilaiden saattaa ne konkreettiseen esitysmuotoon. Kokonaisuuden lopuksi oppilaat esittelivät keksintönsä toisilleen.
Oppimiskokonaisuutta toteuttaessamme huomasimme, että kiertotalouden mukainen ajattelu on oikeastaan melko luontaista lapsille. Materialismi ja kulutus tuntuvat olevan opittuja ajattelumalleja. Onkin tärkeää ylläpitää tätä lasten luontaista kestävää ajattelua sekä kannustaa heitä käyttämään mielikuvitustaan ongelmien ratkaisemisessa. Aineettomat ratkaisut ovat tulevaisuuden valttia ja tämänhetkiset lapset ja nuoret ovat avainasemassa kestävien innovaatioiden kehittelyssä. Kokonaisuuden perusteella jo kolmasluokkalaiset ymmärsivät, että esimerkiksi välitunnin piristämiseen ei tarvita aina uusia leluja, vaan yhdessä tekeminen ja toisten huomioiminen ovat arvokkaampia.
Tulevaisuuden tiellä: kiertotaloutta ja keksintöpedagogiikkaa oli opettavainen kokemus niin oppilaille kuin meille opettajillekin. Se, miten mielikuvituksellisesti oppilaat tarttuivat ongelmien ratkaisemiseen, sai meidät opettajatkin pohtimaan omia kulutusvalintojamme. Sanotaankin, että parhaat oppimiskokemukset syntyvät silloin, kun sekä oppilaat että opettaja ovat aiheesta innostuneita. Projektin lopuksi kysyimme itseltämme uudestaan tekstin alussa esitetyn kysymyksen: ahdistaako? Oppilaiden innostuneisuuden sekä innovatiivisuuden myötä voimme sanoa, että usko tulevaisuuteen on vahva.