Kirjoittaja: Hanna Fagerholm (KM)
Kiusaaminen on valitettavasti ajattomasti vakava aihe. Se on ilmiö, joka on nähtävissä koulussa kuin koulussa - jokaisessa eri tavoin. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on kehitetty vuosikymmenten aikana monia interventioita ja työkaluja, mutta silti kiusaamiseen liittyvät teemat ovat vuosi vuodelta yleinen puheenaihe lapsiperheiden ja koulun arjessa. Liian yleinen, jos minulta kysytään, ja uskon monen allekirjoittavan tämän mielipiteen.
Kun aloin kirjoittaa kandidaatintutkielmaani vuonna 2017, ajatus koulukiusaamisen ja kirjallisuuden yhteydestä syntyi luonnollisesti ja huomaamatta. Kirjat, tietokonepelit ja leikkiminen kuuluvat jokaisen lapsen elämään ainakin joissain määrin. Näitä yhdistää vapaus uppoutua rinnakkaistodellisuuteen: tietokonepeleissä lapsi tai nuori pelaa hahmolla kuvitteellisessa maailmassa, kirjoja lukiessaan hän maalaa mielessään tapahtumille ja hahmoille maisemaa ja leikkiessä lapsella on kyky uppoutua täysin käsillä olevaan leikkiin. Halusin löytää keinon kohdata lapsi siellä, missä hänen on turvallista käydä keskustelua itsensä ja muiden kanssa: mielikuvitusmaailmassa. Lukeminen on ollut itselleni nuorena tyttönä tärkeä harrastus, ja siksi koin mielekkäänä tutkia nimenomaan lukemisen mahdollisuuksia koulukiusaamisen ehkäisemisessä.
Kandidaatintutkielmassani tein kirjallisuuskatsauksen tutkimuksiin, joissa käsiteltiin lukemisen vaikutuksia empatiakykyyn ja sen kehittymiseen. Löysin tutkielmani tuloksena neljä piirrettä, jotka näen tutkimusten mukaan keskeisinä, kun halutaan lukemisen avulla kehittää lasten empatiakykyä. Nämä piirteet ovat uppoutuminen, positiiviseen hahmoon samaistuminen, lukemisen tavat ja narratiivisuus (ks. Fagerholm, H. 2017: Kirjallisuuden käyttö koulukiusaamisen vastaisessa työssä). Tulosten innoittamana jatkoin aiheen parissa pro gradu -tutkielmassani. Siinä suunnittelin, toteutin ja arvioin pedagogista sovellusta, jossa koulukiusaamisen käsittelyyn oppilaiden kanssa käytetään kirjallisuutta ja draaman keinoja. Suunnittelun perustana käytin neljää kandidaatintukielmassa erittelemääni piirrettä.
Suunnittelin sovelluksen, jossa käytin Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -sarjan yhtä kirjaa. Valitsin kirjasarjan sen sisältämien, kiusaamiselle erityisten piirteiden vuoksi: kirjasarjassa seikkailevat kiusaaja Monni, kiusattu Pekka sekä vahvistajat Pilli ja Pulla. Kiusaaminen ja kiusaamisroolit on luokiteltu Christina Salmivallin (1999) kiusaamistutkimuksiin nojautuen. Pedagoginen sovellus toteutettiin kolmen oppitunnin aikana, ja näinä tunteina oppilaat pääsivät ohjaajan avustuksella tutustumaan kirjasarjan hahmoihin ja tarkastelemaan tarinan tapahtumia omasta näkökulmastaan. Sovellus on esimerkki siitä, millä tavoin kirjallisuutta voidaan hyödyntää koulukiusaamisen ehkäisemisessä, ja sitä on mahdollista muokata luokan ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Vastaavanlaisen pedagogisen sovelluksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat piirteet: käytettävästä kirjallisuudesta on oltava löydettävissä kiusaamiseksi määriteltävissä olevaa toimintaa ja kiusaamistilanteissa vaikuttavia hahmoja. Toteuttamisessa tulee käyttää kirjallisuuden lisäksi prosessidraaman keinoja ja tukea oppilaiden tarinaan uppoutumista. Uppoutumista voidaan tukea tarjoamalla oppilaille hahmoihin samaistumisen kokemuksia, tarinallisuutta ja käyttämällä monipuolisesti lukemisen tapoja (ks. Fagerholm, H. 2019: Kirjallisuutta hyödyntävän pedagogisen sovelluksen suunnittelu ja käyttö koulukiusaamisen vastaisessa työssä).
Itse suunnittelemassani sovelluksessa ensimmäisellä tunnilla luin oppilaille tarinan kahdesti ääneen, ja he saivat tehtäväkseen piirtää tarinassa esiintyneen hahmon, joka herätti heissä mielenkiintoa. Tämän tehtävän tavoitteena oli auttaa oppilaita löytämään samaistumisen kohteita tarinasta ja tutustumaan hahmoihin. Toisella tunnilla oppilaat loivat pienryhmissä patsaita tarinan kohtauksista. Tällä tehtävällä pyrittiin vahvistamaan oppilaiden tutustumista hahmoon ja suhteuttamaan hahmojen välisiä suhteita toisiinsa. Kolmannella tunnilla oppilaat kuulivat Pillin ja Pullan välisen keskustelun, jossa hahmot olivat havainneet kiusaamista, ja pohtivat, mitä heidän tulisi tehdä. Oppilaat saivat tehtäväksi kirjoittaa Pillille ja Pullalle kirjeen, jossa he antaisivat neuvon tilanteessa
toimimiseksi. Pyrin tehtävillä tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden tarkastella tarinan tilannetta ja hahmoja kokonaisuutena, ei vain yhden hahmon näkökulmasta.
Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ei mielestäni voi olla olemassa liikaa keinoja. Sen lisäksi, että sillä voi olla yksittäisen oppilaan elämään tuhoisia vaikutuksia, myös tietyt kiusaamistilanteiden käsittelyyn käytetyt keinot voivat yhtä lailla pahentaa kiusaamisen kierrettä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteiset keskustelut kiusatun ja kiusaajien välillä voivat entisestään lisätä kiusaamista. Näiden tutkimusten ja opettajilta keräämieni kokemusten perusteella näen ehdottoman tärkeänä sen, että kiusaamista voidaan käsitellä oppilaille turvallisin keinoin ja niin, että koko luokka- tai kouluyhteisön jäsenet kykenisivät asettamaan itsensä muiden rooliin sekä huomioimaan toiminnassaan muita empaattisesti ja myötätuntoisesti. Ei niin, että esimerkiksi kiusattu tuomitaan negatiiviseksi persoonaksi, vaan jakamalla ymmärrystä siitä, että jokaisen ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaa tekijöitä, joista me emme voi aina olla tietoisia. Ja myös siitä, miten tuhoisasti tahallinen negatiivinen toiminta, kuten kiusaaminen, voi toiseen ihmisyksilöön vaikuttaa. Suunnittelemani pedagoginen sovellus on kehittämisen arvoinen työkalu, jonka avulla on mahdollista tarkastella kiusaamista ja siihen liittyviä ilmiöitä oppilaiden kanssa turvallisesti niin, ettei ketään oppilaista aseteta tiettyyn, ennalta-asetettuun rooliin. Siinä hyödynnetään lasten ja nuorten kykyä syventyä tarinaan ja hahmoihin mielikuvituksen avulla.
Lähteet:
Fagerholm, H. 2017: Kirjallisuuden käyttö koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Kandidaatintutkielma. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteellinen tiedekunta.
Fagerholm, H. 2019: Kirjallisuutta hyödyntävän pedagogisen sovelluksen suunnittelu ja käyttö koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteellinen tiedekunta.
Salmivalli, C. (1999). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus. Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. 2. painos. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Comentarios